Siirry sisältöön

Rippikoulu

Rippikoulu on paikka, jossa nuori saa miettiä elämän tärkeitä asioita. Rippikoulussa nuori voi vahvistaa omaa identiteettiään eli käsitystä itsestään ja pohtia sitä, mikä elämässä on hänelle tärkeää.

Kaukana sininen taivas ja valkoisia pilviä sekä Karkkilan kirkon kellotapulin katolla oleva risti, jonka ympärille aseteltu kädet maasta käsin.
Rippikoululaiset loikkimassa Leirirannassa
Palavaa kynttilää asetellaan kynttilänjalkaan.
Nuoria odottamassa ohjeistusta leikkiin, TeamJob-huppariselkä

Tervetuloa rippikouluun!

Rippikoulussa jutellaan elämästä ja uskosta, ja tehdään asioita yhdessä ryhmän ja ohjaajien kanssa. Useimmiten nuori käy rippikoulun sinä vuonna, kun hän täyttää 15 vuotta.

Rippikoulu on kuin seikkailu, joka antaa hyviä eväitä tulevaisuutta varten.

Kolme nuorta rippileirillä leikkimässä vesisotaa lammen rannalla.

Rippikoulun aikajana

Rippikoulu toteutetaan noin puolen vuoden aikana. Rippikoulun aikana tutustutaan omaan seurakuntaan osallistumalla seurakunnan toimintaan ja pohditaan uskoon ja elämään liittyviä kysymyksiä. Teemapäivät, jumalanpalvelukset ja nuorisotoiminta, intensiivijakso ja konfirmaatiojuhla muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Saat kaikkiin tarkemmat ohjeet omalta rippikoulun ohjaajaltasi!

Sormet näpyttelevät kannettavan tietokoneen näppäimistöä.

Ilmoittautuminen

Karkkilassa rippikouluun ilmoittaudutaan rippikoulua edeltävänä vuonna, eli 8.-luokan syksyllä. Ilmoittautuminen on auki koko lokakuun ajan. Tietoa tulevista rippikouluista saa syksyllä 2026 ripari-infoissa, jotka järjestetään Pohjanpirtillä huoltajille 6.10 kello 18, että kasiluokkalaisille Karkkilasalissa 6.10. kello 15.

Nuoret kävelevät kädet toistensa harteilla.

Tutustutaan!

Marraskuun alussa lähetetään postissa riparikortti ja tieto omasta ryhmästä. Ensimmäinen tapaaminen on oman ryhmän kanssa, ja siellä katsotaan, mitä kevät tuo tullessaan.

Iso puinen risti seinässä.

Ennen rippileiriä

Osallistutaan jumalanpalveluksiin ja nuorisotoimintaan. Osa tapaamisista on oman rippikouluryhmän kanssa yhdessä, osan ajankohdan saa päättää itse. Riparikortissa on yhteensä yhdeksän merkintää, joihin kerätään merkintöjä. Tilaisuuksia on aina jumalanpalveluksista musiikkitapahtumien kautta alkusammutuskoulutukseen!

Rippikoululaiset loikkimassa Leirirannassa

Intensiivijakso

Rippikoulun tunnetuin ja odotetuin osa on intensiivijakso, kaupunkiriparilla hiihtoloma ja kesällä rippileiri. Tähän osaan kuuluu kaupunkipäivä sekä leirijakso. Leiri voi olla myös päiväleiri, eli päivärippikoulu.

Papilla on toinen käsi ylhäällä tehdäkseen ristinmerkin.

Konfirmaatio ja rippijuhlat

Rippikoulu päättyy konfirmaatioon ja rippijuhliin! Rippijuhla alkaa konfirmaatiomessulla, jossa pukeudutaan valkoiseen seurakunnalta saatavaan pitkään pukuun, albaan. Konfirmaatiomessu on jumalanpalvelus, jossa rippikoulun käyneet vahvistavat kasteessa saamansa uskon ja saavat täyden kirkon jäsenyyden. Kotona voidaan järjestää rippijuhlat nuoren toiveiden mukaisesti.

Lue lisää rippijuhlasta
Nuoria odottamassa ohjeistusta leikkiin, TeamJob-huppariselkä

Rippikoulun jälkeen

Nuori on tervetullut mukaan seurakunnan nuorten toimintaan: nuorteniltoihin, leireille, tapahtumiin, isostoimintaan sekä nuorten vaikuttajaryhmään!

  • Saara Laakkonen

    I seurakuntapastori

    Saara Laakkonen

    I seurakuntapastori

    Häirintäyhdyshenkilö Sateenkaariyhteyshenkilö Olen nuorisopastori, otathan minuun yhteyttä rippikouluun liittyvissä asioissa.

Tietoa rippikoulusta

Millainen rippikoulu voi olla?

Rippikoulun voi käydä eri tavoilla. Sen voi käydä leirillä, päiväkoululla tai yksityisesti.

Tavallisin tapa on leiririppikoulu. Karkkilan seurakunnalla on oma leirikeskus Leiriranta, jossa vietetään yhdessä aikaa, pohdiskellaan asioita, työskennellään ja saunotaan.

Leiripäivinä tehdään erilaisia tehtäviä ja ollaan paljon yhdessä. Iltaisin on ohjelmaa, lauletaan, nauretaan ja syödään hyvin. Leirillä nuori saa itse osallistua, kokeilla ja miettiä asioita.

Rippikoulussa on mukana pappi ja muita seurakunnan työntekijöitä. Lisäksi mukana on isosia, eli nuoria, jotka auttavat ja opastavat. Heiltä oppii paljon, koska he ovat vain vähän nuorta vanhempia.

Oman seurakunnan riparitarjonnan löydät seurakunnan verkkosivuilta. Myös kristilliset järjestöt järjestävät rippikouluja.

Milloin rippikoulu käydään ja kuka voi osallistua?

Useimmat suomalaiset nuoret käyvät rippikoulun sinä vuonna, kun he täyttävät 15 vuotta. Rippikoulun käy joka vuosi yli 70 % 15-vuotiaista. Rippikouluun osallistuminen on vapaaehtoista.

Jos nuori on aloittanut koulun jo 6-vuotiaana, hän voi haluta käydä rippikoulun samaan aikaan luokkakavereiden kanssa. Tällöin huoltajan täytyy ottaa yhteyttä oman seurakunnan kirkkoherraan. Kirkkoherra voi antaa luvan, että nuori saa mennä rippikouluun jo 14-vuotiaana. Toki rippikoulun voi käydä vuotta myöhemminkin.

Rippikouluun ovat kaikki tervetulleita. Jos nuorta ei ole kastettu, hänet voidaan kastaa rippikoulun aikana. Jos nuori on kastettu, mutta ei kuulu kirkkoon, hän voi halutessaan liittyä kirkon jäseneksi.

Rippikoulun päätteeksi tapahtuvaan konfirmaatioon voi osallistua vain kirkkoon kuuluva nuori.

Rippikouluun ilmoittautuminen

Rippikouluun ilmoittaudutaan yleensä alkusyksystä rippikoulua edeltävänä vuonna. Voit kysyä lisää omasta seurakunnasta tai kirkon järjestöistä(siirryt toiselle sivustolle, avautuu uuteen ikkunaan), jotka rippikouluja järjestävät.

Rippikoulun voi käydä myös aikuisena. Kaikki seurakunnat järjestävät pyydettäessä aikuisrippikoulun joko yksityisesti tai ryhmässä.

Mitä rippikoulusta saa?

Rippikoulu päättyy konfirmaatioon. Konfirmaation jälkeen nuori saa:

Rippijuhla on nuoren oma juhla

Nuorta kannattaa juhlia. Yksi etappi monen nuoren elämässä on rippikoulun päättäminen, jonka jälkeen kirkossa järjestetään konfirmaatiomessu. Lisäksi kotona voidaan järjestää rippijuhlat nuoren toiveiden mukaisesti.

Lue lisää rippijuhlasta(siirryt toiselle sivustolle)

Jokaisella on oikeus käydä rippikoulu

Kaikilla nuorilla on oikeus osallistua rippikouluun. Kirkko haluaa, että jokainen nuori saa hyvän ja turvallisen kokemuksen rippikoulusta – lähtötilanteesta tai tarpeista riippumatta.

Kaikki oppivat eri tavalla, ja se otetaan huomioon rippikoulussa. Vaikka leiririppikoulu on yleisin tapa, se ei sovi kaikille. Pienempi ryhmä voi joskus olla parempi vaihtoehto. Siellä voi olla helpompi oppia ja jutella toisten kanssa.

Esimerkiksi kehitysvammaisille nuorille järjestetään pienryhmä­ripareita, joissa käytetään selkokieltä tai kuvia apuna. Viittomakielisille nuorille järjestetään rippikoulu viittomakielellä. Joskus nuorelle sopii parhaiten yksityisopetus yhdessä papin kanssa, omaan tahtiin.

Jos haluat erilaista tai erityistä tukea rippikouluun, ota ajoissa yhteyttä oman seurakunnan rippikoulupappiin. Silloin ehditte yhdessä löytää parhaan tavan käydä rippikoulu.

Pitääkö opetella jotakin ulkoa?

Rippikoulussa tavoitellaan ennen kaikkea kristinuskon tärkeiden asioiden ymmärtämistä. Niiden ulkoa osaaminen ei tarkoita pakolla pänttäämistä. Ulkoa osaaminen voi olla esimerkiksi sitä, että osaa lausua uskontunnustuksen yhdessä muiden kanssa.

Ulkoa opeteltavat tekstit ovat osa sitä kokonaisuutta, jolla rippikoulu varustaa nuoria elämään kristittyinä maailmassa ja liittymään seurakunnan jumalanpalveluselämään.

Kaikille yhteisiä opeteltavia sisältöjä ovat:

Rippikoulussa tutustutaan Raamattuun ja Virsikirjaan. Isä meidän -rukouksen ja kymmenen käskyn lisäksi yhteiseen keskusteluun voivat nousta erityisesti esimerkiksi seuraavat kristinuskon ydinkohdat Raamatusta:

  • Rakkauden kaksoiskäsky (Matt. 22:37–40)
  • Kastekäsky (Matt. 28: 18–20)
  • Pienoisevankeliumi (Joh. 3:16): “Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”
Turvallinen ja monipuolinen hengellisyys rippikoulussa

Rippikoulussa luetaan Raamattua, rukoillaan ja osallistutaan jumalanpalvelukseen. Rukous- ja hartaushetket kuuluvat luontevasti rippikoulun päiviin.

Tärkeää on, että hengellisyys rippikoulussa on turvallista ja monipuolista. Tarkoituksena on, että nuori voi löytää oman tapansa rukoilla ja osallistua jumalanpalvelukseen – myös rippikoulun jälkeen. Rukous ja usko voivat olla osa jokapäiväistä elämää.

Yhteisesti lausuttavat uskontunnustus, Isä meidän -rukous ja Herran siunaus yhdistävät nuoren kirkon yhteiseen jumalanpalveluselämään.

Nuoret osallistuvat itse rippikoulun hartauksien suunnitteluun ja toteutukseen. Yhdessä tekemällä nuori voi huomata, miten merkityksellisiä hiljaiset ja rauhalliset hetket voivat olla.

Rippikoulussa hartaushetket liittyvät myös elämän isoihin kysymyksiin, joita rippikoulussa pohditaan muutenkin.

Musiikki on tärkeä osa rippikoulua. Se kuuluu jumalanpalvelukseen, mutta myös muihin hetkiin leirillä. Laulamalla tai soittamalla nuori voi tuntea Jumalan läheisyyttä, jakaa tunteitaan ja olla osa yhteisöä.

Rippikoulun turvallisuusohjeet löytyvät evl.fi/plus -sivustolta.(siirryt toiselle sivustolle, avautuu uuteen ikkunaan)

Lisätietoa muualla verkossa