Laulun iloa yhdessä
Karkkilan kirkkokuoro on laulanut kaupungin ja seurakunnan elämässä jo yli sadan vuoden ajan. Kuorolaisia yhdistävät musiikin lisäksi ystävyys, yhteisöllisyys ja kokemus siitä, että jokainen on tärkeä osa kokonaisuutta. Mukaan ovat löytäneet niin kokeneet laulajat kuin ensikertalaisetkin.
Jukka Palmunen tuli mukaan Karkkilan kirkkokuoroon vaimonsa Reija Graeffe-Palmunen houkuttelemana. Seurakunta oli hänelle jo ennestään tuttu monin tavoin. Vuosien varrelle ovat mahtuneet lasten kerhot, näytelmäkerho, rippikoulu, isosena toimiminen sekä erilaiset musiikkiharrastukset.
– Kuorossa on hyvä yhteisö ja lämmin henki. Anne Rahko-Leino osaa luoda kannustavan ilmapiirin ja löytää sekä kirkkokuorolle sopivia että uusia mielenkiintoisia lauluja, Jukka kertoo.
Laulaminen on kulkenut hänen elämässään mukana lähes aina. Hän on laulanut koko ikänsä ja ollut kirkkokuorossa noin neljän vuoden ajan. Aiemmin hän lauloi viihdekuorossa tenorina, mutta kirkkokuorossa hänen paikkansa on bassoäänissä.
– Minulla on melko laaja ääniala, joten siirtyminen onnistui hyvin. Jo 1960- ja 1970-luvuilla olin oopperalaulajan opissa, hän kertoo.
Jukalle kuoroharrastuksen tärkeimpiä puolia ovat yhteisöllisyys, sosiaalisuus ja yhdessä onnistuminen.
– Kuorossa laulaminen on yhdessä tekemistä, vuorovaikutusta ja sitä, että syntyy jotain enemmän kuin yksittäisten laulajien summa.
Myös Reija Graeffe-Palmunen on pitkäaikainen kuorolaulaja. Hän aloitti Karkkilan kirkkokuorossa vuonna 2018, mutta lauloi jo vuonna 1994 Järvenpään kirkkokuorossa.
– Kuorossa oppii koko ajan uutta. Laulamisen kautta saa käyttää sitä lahjaa, jonka Jumala on antanut, Reija sanoo.
Jukalle kirkkokuoro on myös luonteva tapa osallistua seurakunnan toimintaan ja olla mukana sen elämässä. Reija puolestaan rohkaisee uusia laulajia lähtemään mukaan matalalla kynnyksellä.
– Rohkeasti vain mukaan. Vaikka laulaminen vähän jännittäisi, se ei ole este. Kuorossa oppii ja kasvaa yhdessä muiden kanssa.
Pitkät perinteet elävät tässä päivässä
Kun Tanja Malo aloitti Karkkilan kirkkokuorossa tammikuussa 2024, päätös syntyi kanttori Anne Rahko-Leinon kutsusta.
– Kerroin Annelle Pohjanpirtillä, että pidän laulamisesta viihdekuorossa. Hän pyysi minua mukaan kirkkokuoroon, ja olen lisäksi mukana myös hänen lauluryhmässään, Tanja kertoo.
Ensimmäisistä harjoituksista lähtien hän koki olevansa tervetullut.
– Tuntui heti siltä, että pääsin mukaan lämminhenkiseen joukkoon. Minut otettiin vastaan avoimesti, ja harjoituksiin oli helppo tulla.
Tanja aloitti kuorossa sopraanona, mutta siirtyi myöhemmin alttoääneen.
– Se ei ollutkaan niin vaikeaa kuin aluksi ajattelin.
Vasta kuoroon liityttyään hän sai tietää liittyneensä osaksi pitkää paikallista perinnettä. Karkkilan kirkkokuoro on perustettu vuonna 1924, ja se on kaupungin vanhin kuoro. Vuoteen 1968 saakka kuoro tunnettiin nimellä Pyhäjärven kirkkokuoro.
– En tiennyt, että kuoro on näin vanha. Olemme kuitenkin nykyaikainen ja moderni kuoro, jolla on pitkät perinteet, Tanja sanoo.
Hänen mukaansa kuoroharrastuksen suurimpia vahvuuksia ovat hyvä ilmapiiri, yhteisöllisyys ja laulamisen tuoma hyvinvointi.
– Harjoituksiin on aina mukava tulla ja niistä lähtee hyvällä mielellä kotiin. Harrastus auttaa palautumaan arjen keskellä ja tuo hyvää oloa. Laulamisen hyvinvointivaikutuksista on myös paljon tutkimustietoa.
Tanja toivoo kuoroon lisää mieslaulajia.
– Moni ehkä ajattelee, että kuorossa laulaminen vaatii erityistä osaamista. Kannattaa kuitenkin tulla rohkeasti kokeilemaan. Yhdessä laulaminen tukee uutta kuorolaista, eikä kenenkään tarvitse pärjätä yksin.
Kirkkokuoron puheenjohtaja Johanna Kopo iloitsee siitä, että kuoroon on tullut viime aikoina uusia laulajia. Hän itse aloitti kuorossa juuri ennen koronavuosia ja oli mukana seurakunnan verkkolähetyksissä silloisen kanttorin johdolla.
– Kirkkokuoro on perinteikäs ja arvokas kuoro, mutta samalla myös nuorekas. On ollut hienoa nähdä, että mukaan on tullut uusia ja nuorempia laulajia.
Johannalla on pitkä kokemus kuorolaulusta. Ennen Karkkilan kirkkokuoroa hän lauloi useissa muissa kuoroissa, ja harrastus on jatkunut jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan.
– Olen saanut olla mukana kuorossa, johon on helppo tulla. Kynnys osallistua on matala, ilmapiiri on hyvä ja esiintymisiin valmistaudutaan aina huolellisesti.
Myös Johanna pohtii, kuinka kuoroon saataisiin lisää miehiä mukaan.
– Siihen ei ole yhtä helppoa ratkaisua. Toivon kuitenkin, että mahdollisimman moni uskaltaisi tulla kokeilemaan.
Yhden selityksen kuoron vetovoimalle hän löytää nopeasti.
– Anne on erinomainen kuoronjohtaja. Hän kuulee jokaisen laulajan, osaa kannustaa ja valita juuri meidän kuorollemme sopivia kappaleita. Harjoituksissa on tavoitteellisuuden lisäksi myös huumoria, ja se tekee yhdessä laulamisesta erityisen mukavaa.
Laulamisen ilo yhdistää eri elämäntilanteissa
Terhi Tuomikoski löysi tiensä Karkkilan kirkkokuoroon muutettuaan paikkakunnalle noin viisi vuotta sitten. Kuorolaulu oli hänelle ennestään tuttu harrastus, sillä hän lauloi Helsingissä kirkkokuorossa yli kymmenen vuoden ajan.
– Yhdessä laulamisessa on aivan oma viehätyksensä. Minulle kuoroharrastuksessa tärkeitä ovat erityisesti yhteisöllisyys ja se, että saa laulaa yhdessä muiden kanssa, Terhi kertoo.
Kuoron vetovoima näkyy myös uusissa laulajissa. Aurora Jääskinen on aloittanut kirkkokuorossa tänä syksynä.
– Syksy on uusien harrastusten aloittamisen aikaa, hän toteaa ensimmäisten harjoitusten jälkeen.
Aurora on laulanut aiemmin projektikuorossa, joten kirkkokuoro tarjoaa hänelle mahdollisuuden tutustua uudenlaiseen harrastukseen kannustavassa ilmapiirissä.
Karkkilan kirkkokuoroa johtava seurakunnan kanttori Anne Rahko-Leino kertoo iloitsevansa erityisesti kahdesta asiasta.
– Minua ilahduttaa kuorolaisten vahva sitoutuminen. Lisäksi meillä on kannustava ilmapiiri. On ihana johtaa kuoroa, jossa on lämmin ja välitön tunnelma. Kuorolaiset kannustavat toisiaan, ja harjoituksissa riittää sekä iloa että naurua.
Monet esiintymiset ovat vuosien varrella jääneet kanttorin mieleen, mutta kaikkein palkitsevinta on nähdä kuoron kehitys.
– On ilo huomata, kuinka yhdessä opitaan uusia lauluja ja taitoja. Esiintymisissä kuulee ja näkee harjoitusten tulokset.
Anne haluaa rohkaista uusia laulajia lähtemään mukaan.
– Tervetuloa rohkeasti kokeilemaan. Meillä on mukava porukka, jossa on hyvä olla ja johon on helppo tulla mukaan. Aikaisempaa kuorokokemusta ei tarvitse olla. Tärkeintä on halu laulaa yhdessä.
Satavuotias kirkkokuoro elää vahvasti tätä päivää. Mukana on sekä vuosikymmeniä laulaneita kuorolaisia että uusia tulokkaita. Yksi tulee musiikin vuoksi, toinen ystävien, kolmas yhteisöllisyyden. Kaikkien kertomuksissa toistuvat kuitenkin samat asiat: hyvä henki, yhdessä laulamisen ilo ja tunne siitä, että joukkoon on helppo tulla.
– Yhdessä laulamisella on valtava merkitys. Se voimaannuttaa, tuo iloa ja antaa energiaa arkeen. Kuorossa jokaisen ääni on tärkeä, mutta kukaan ei ole yksin, tiivistää kanttori Anne Rahko-Leino.
